_ Värinäön sinisiirtymällä tarkoitetaan yleensä tuttua ilmiötä, jossa silmän (= värinäköjärjestelmän) maksimiherkkyys siirtyy illan hämärtyessä spektrin sinistä päätä kohti eli noin 555 nm:n taajuusalueelta 507 nm:n taajuusalueelle (nm = nanometri = millimetrin mijoonasosa). Esimerkiksi siniset autot parkkipaikalla näyttävät vaaleilta ja punaiset tummilta, vaikka päivän valossa samojen autojen värit nähtäisiin yhtä tummina. Ilmiötä kutsutaan Purkinjen siirtymäksi.

Miksi näin tapahtuu? Luontevalta tuntuisi ainakin selitys, että näköjärjestelmämme evoluutiossa on hyödynnetty iltataivaalla viipyilevää sinistä valoa, jotta vuorokaudessa olisi enemmän valoisaa toiminta-aikaa. Eli valaistuksen vähetessä näköherkkyys ei suinkaan vähene samassa suhteessa, vaan aivan kuin 'lisääntyisi' näköaistin liukuessa tappisoluherkkyydestä sauvasoluherkkyyteen.

_. Miksi keltainen vihertyy tummennettaessa?

_. Ihmisen näköjärjestelmässä sinisiirtymä näyttää toimivan myös rajatulla näkökentän alueella ilman, että koko näkökenttä on joutunut hämärään, kuten Purkinjen siirtymä selitetään. Näin ainakin aivomme näyttävät tulkitsevan havainnoidessaan keinotekoi-
sesti tummennettua keltaista: - kun keltaiseen pigmenttiin lisätään neutraalia mustaa pigmenttiä, näyttää seoksesta tulevan selvästi vihertävää, vaikka seoksen punaisen (R) ja vihreän (G) valonheijastus-
arvot (R+G = Y) olisivat yhtä suuret (ks. kuvan eri vaiheet yllä).

Taidemaalarit tuntevat ilmiön hyvin; tummentaes-
saan keltaista he lisäävät maaliin jotain punaista pigmenttiä - opponenttiväriteorian opastamana.

Värikuvien paperitulostuksessa vihertymistä saatetaan neutraloida lisäämällä tulostimien mustaan pigmenttiin (Black) jopa 20% magentanpunaista (Magenta) eli vihreän käänteisväriä.

_. Vanha oletus, että musta pigmentti ei olisikaan täysin neutraalia, vaan sinertävää, ja siksi värjää keltaisen vihreäksi, ei näytä pitävän paikkaansa, sillä myös tietokoneen kuvaruudulla tapahtuu viher-
tymistä: - kun keltaista värialuetta tummennetaan eli keltaisen valoisuutta heikennetään vähentämällä punaisen (R) ja vihreän (G) valoisuutta yhtä paljon
(ks. oheiset havainnekuvat yllä).

_. Näyttää siltä, että keltaisen tummentaminen tavanomaisilla tavoilla ei itse asiassa tuotakaan värisävyä, jota voisimme yksiselitteisesti nimittää keltaisen värin tummaksi muodoksi:
- Sehän näyttää aivan selvästi vihertävältä!

Luontevalta tuntuu, että myös paikalliseen sinisiirty-
mään löytyy selitys näköjärjestelmän evoluutiosta. Kyseistä ilmiötä ei nimittäin havaita keltaisessa silloin, kun varjo tai muu luonnollinen hämäryys tummentaa sitä; keltainen tunnistetaan yhä keltaisena - ei vihreänä. Ilmiö liittyy selvästikin varjoilmiöön.
(ks. myös Edwin Land, Retinex-teoria)

Näköjärjestelmällä on siis aivan oma 'toimintalogiik-
kansa', joka ei taivukaan perinteisiin, ihmisten luomiin keinotekoisiin värien kylläisyysluokituksiin, joita käytetään muun muassa värijärjestelmissä ja värikarttojen värinäyteskaaloissa.

Kaikista muista värisävyistä kyllä saadaan jokseenkin kelvollisia värien erilaisia liukusarjoja, mutta keltainen ei tummenekaan halutulla tavalla, vaan selvästi vaihtaa väriään vihertäväksi.

Lähde: _____ Värit pintaa syvemmältä
_________..Martti Huttunen, 2. painos 2013