--- R A K E N N E V Ä R I T

__ Värihavaintoa, joka ei synny varsinaisesti värjäävien aineiden eikä värivalojen vaikutuksesta, vaan näkökohteen rakenneominaisuuksien aiheuttaman valon taittumisesta, taipumisesta tai sirottumisesta, voidaan kutsua rakenneväriksi. Esimerkiksi linnun höyhenissä tai perhosen siipisuomuissa värien välke syntyy mikroskooppisen pienten uurteiden tai ilmarakkuloiden vaikutuksesta, kun näiden välit ovat 400 - 700 nm:n mittaluokkaa (nm = nanometri = metrin miljardisosa).

Samalla tavoin rakennevärejä ovat sateenkaaren tai dvd-levyn värikirjo, taivaan sinisyys siinä kuin lumen 'väritön' valkoisuus. Myös saippuakuplan tai läikkyvät öljykalvon värit ovat rakennevärejä. Niissä havait-
tavien värien muodostusta ohjailee myös niin kutsuttu interferenssi-ilmiö.

_ Rakenneväriksi toki voidaan kutsua mitä tahansa väriä silloin, kun näkökohteen pinnan mikrorakenne imee tai suodattaa osan siihen lankeavasta valosta.

_ * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

_ Jos edellä esitellyt värien muodostumistavat halutaan ymmärtää värien näkemisen kolmiväripro-
sessoinnista erillisiksi, fysikaalisiksi tapahtumiksi, ei 'perusidea' värien esiintymisestä näkökuvassamme ole ehkä täysin kirkastunut tai sitten se on jostain syystä vain päässyt hämärtymään.

_ Aivoille on joka tapauksessa täysin yhdente-
kevää, millä fysikaalisella tavalla näkökohteesta saapuvan valon spektrijakaumat ovat alkujaan syntyneet. Värit ovat ihmiselle vain ja ainoastaan aivojen tulkintatyön tuotteita - näköaistimuksia.

_ Evoluution näkökulmasta tarkasteltuna värien tärkein tehtävä ennen muita on välittää meille elintärkeitä viestejä ympäristömme laadullisista ominaisuuksista, toisin sanoen - 'käytettävyydestä'. Niinpä värejä voimmekin täysin perustellusti kutsua laadun ilmaisijoiksi, visuaalisiksi adjektiiveiksi.

Lähde: .---_- Värit pintaa syvemmältä
---------- Beneath the Surface of Colours