-.Käänteisvärit näkyvät värikontrasti-ilmiöissä.

Esineen taustalla on erittäin ratkaiseva merkitys, miltä jokin väri loppujen lopuksi näyttää; värillä ei koskaan voi olla neutraalia, siihen vaikuttamatonta ympäristöä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että värikarttakin on vain eräs värin esiintymisympäristö, joka vaikuttaa värinäytteiden ulkonäköön omalla tavallaan.

Esineen omassa värissä voimistuu sitä ympäröivän värin käänteisvärisyys ja valoisuusero. Kohde ikään kuin 'piirretään' irti taustastaan. Tämä on ollut ihmisen kehityshistorian aikana hyvin tarpeellista, sillä kohteen on pitänyt erottautua mielekkäällä tavalla muista ympäristön muodoista, väreistä ja varjoista.

Varjoissa kontrastisuus jopa korsostuu (ks. havain-
nekuvat varjoilmiöstä). Näitä, vain ihmiselle aitoja värejä, eivät mitkään valon ominaisuuksia mittaa-
vat laitteet osaa vielä havaita, eikä niitä voida päätellä laitteen ilmoittamista mittalukemista. Toisin sanoen parhaatkin värimittarit ovat yhä 'värisokeita'.

Taidemaalari Josef Albersin värien vuorovaikutuksen havainnointiin laatimat opetustaulut ovat mainioita esimerkkejä tästä asiasta. Mistään näköharhoista, väri-illuusioista niissä ei suinkaan ole kysymys, sillä väri on aina vain sitä, miltä se kulloinkin näyttää.

Albersin taidemaalareille tarkoitetuissa havainneku-
vissa esiintyvät väri-ilmiöt voidaan selittää täydel-
lisesti käänteisväriteorian avulla.

Ks. kontrasti-ilmiö: Värien värisevä vuorovaikutus

Lähde: .---_- Värit pintaa syvemmältä
---------- Beneath the Surface of Colours