-- Värinäön neuropsykologinen perustutkimus on tuottanut merkittävän määrän uutta tietoa näköjärjestelmän toimintatavasta (vrt. Ragnar Granit). Tieto varmasti ajan oloon vain lisääntyy ja tarkentuu. Se on erityisen tärkeää muun muassa silmäsairauk-
Vain ihmisen värinäön täydellinen mallintaminen voi joskus tulevaisuudessa johtaa siihen, että tietokoneohjatuille laitteille voidaan luoda aidosti ihmisen värinäköä jäljittelevä 'inhimillinen näköaisti'. Tähän tarvitaan vielä hyvin paljon perustutkimusta.
Ei kattava konsensuskaan opponenttiväriteorian päte-
vyydestä suinkaan takaa, että
oltaisiin kaikilta osin aivan oikeilla jäljillä.
Kriittisen tutkijan pitäisi uskaltaa kysyä suoraan ihmisiltä: Mitä väriä
näkyy punaisen ja vihreän yhdistelmissä ja jälkikuvissa?
(Ks. täältä.)
_
Toisin kuin koulujemme värioppi sekä opponentti-
väriteoria väittävät,
voimme kyllä havaita punaisen vihreitä värejä (R + G = Y).
Niitä tosin sanotaan keltaisiksi, vihertävän keltaisiksi tai punertavan
keltaisiksi riippuen siitä kumpaa näköjärjestelmän värikanavaa näkökohde
kulloinkin aktivoi enemmän, punaista vai vihreää.
Tummina näitä 'puhreita' värejä nimitetään usein oliivinvihreiksi, likaisen vihreiksi tai ruskeiksi jne. (Aiheesta enemmän sivulla INFO.)
Tärkeää on huomata, että punaisen ja vihreän yhteisvaikutuksesta
syntyvä keltainen on näköjärjes-
telmän kahden värikanavan
tuottama väriaistimus (R+G = Y) siinä kuin syaaninsininen (G+B = C) tai
magentanpunainen (R+B = M):
____
-
Syaaninsininen (C = cyan), sinivihreä
____
-
Magentanpunainen (M = magenta),
______sinipunainen
____
-
Keltainen (Y = yellow), punavihreä
_* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
. Näköjärjestelmän V Ä R I K A N A V A T
_Silmän verkkokalvossa on neljänlaisia valoenergialle herkkiä solutyyppejä, joista yhdet ovat hämäränäköön erikoistuneita sauvasoluja. Muut kolme ovat lähinnä tarkan näön keskuksen eli fovean alueelle sijoittuvia tappisoluja, joista
-
M-tyypit ( G
)
reagoivat keskipitkään
(M = Middle) vihreäään valoon.
Solutyyppi on herkimmillään noin 530 nm:n aallonpituudelle.
Näitä on noin 1/3 verkkokalvon tappisoluista.
- S-tyypit ( B
) reagoivat lyhytaaltoiseen
(S = Short)
siniseen valoon. Solutyyppi on herkimmillään noin 460 nm:n aallonpituudelle.
Näitä on tappisoluista vain noin 5-7 %.
Tappisolujen määräsuhteet ilmaistaan joskus myös suhdeluvuilla 10/5/1.
_
Anatomisesti monitasoista ja neurologisesti monivaiheista näköjärjestelmän toimintaa voidaan verrata television ja tietokoneen kuvanmuodos-
tukseen, jossa värikuva syntyy RGB-värikanavien valoilla (R = red, punainen; G = green, vihreä; B = blue, sininen).
Väritelevision värinmuodostus perustuu lähtökoh-
daltaan
Youngin-Helmholtzin
teoriaan ihmisen värinäöstä.
Siksi värien näkemistä voidaankin kutsua
additiiviseksi, valoisuutta lisääväksi järjestelmäksi
kuten kutsutaan väritelevisionkin värinmuodostusta.
Värinäön toimintaperiaatteen havainnollistamiseen on VÄRIKANAVA erinomaisen käyttökelpoinen ilmaisu:
Värien ja väri-ilmiöiden havaitsemista selitettäessä RGB-kaavion
väripylväillä voidaan havainnollistaa
_-
A RGB-värikanavien aktiivisuuden tasoa itse
_---
näkötapahtumassa tai
_-
B näkökohteesta saapuvan säteilyenergian
_----RGB-määräsuhteita.
Eräissä kuvankäsittelyohjelmissa käytetään saman-
tapaisesti
'värihissejä', kun kuvassa valitun kohdea-
lueen väriä eli
RGB-värivalojen arvoja muutellaan.
Additiivisen värinmuodostuksen toimintaperiaate on nähtävissä muun muassa
eräässä Word-tekstinkä-
sittelyohjelman versiossa ja Photoshop-ohjelmassa.
Tekstiä väritettäessä haluttu alue 'maalataan' hiiren avulla, jolloin aktiivinen alue muuttuu automaattisesti käänteisvärikseen (ks. kuva yllä). Kuvan alempi rivi on 'maalattu'. Näin ohjelmallisesti negatiiviväreiksi muutettu tekstikenttä osoittaa myös sen, minkälaisia ylärivin jälkikuvan värit olisivat.
_----- Ensisijaisia päävärejä
Edellä mainittuja RGB-värejä, jotka ovat myös näkö-
järjestelmämme
päävärejä ('pään värejä'), tulisikin lähtökohtaisesti
AINA pitää ensisijaisina pääväreinä:
Kaikki ympärillämme nähtävät värit selittyvät aina viimekädessä
näköjärjestelmämme värika-
navien aktiivisuuden tulkintoina,
olivatpa ne sitten sinisen ja punaisen maalin
seoksia, sanomalehden nelivärikuvia, värejä television
kuvaruudulla tai läikkyviä värejä saippuakuplassa
(ks.
pääväreistä lisää täältä).
_________.. Jatkuu seuraavalla sivulla.
----- * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
">
Lähde:
.---_-
Värit pintaa syvemmältä
---------- Beneath the Surface of Colours